Vaikka tänne kirjoittelenkin pääasiassa vain harvinaisten hevosten puolesta, nyt on pakko raapustaa hieman toiseltakin puolelta harratsusta. Useampaankin otteeseen olen joutunut suomenhevosomistajuuteni kanssa siihen tilanteeseen, että tarvittaisiin hyvälaatuisia kuvia suomenhevosille. Itseltänihän ei löydy kuin halpa pokkari ja kuvausmahdollisuuksiakaan ei ole, joten joudun useimmiten tyytymään näihin ht.neti amatöörikuvaahiin, jotka ottavatkin useimmiten mukavan hinnan kuvistaan. Nämä harrastelijatkin jakaantuvat kahteen tai kolmeen tai ehkä useampaankin ryhmään, mutta nähtävimmät ovat nämä:

1. Melkein ammattilaisen jälkeä tulee kuvatessa, mutta kuvat ovatkin sen hintaisia. Hevoset seisovat kuitenkin kuvissa hyvin ja laatu on kohdallaan.

2. Kuvat ovat hyvälaatuisia, mutta heppaset seisovat vähän miten sattuu. Hinnnat kuitenkaan eivät pilviä hivo.

3. Harrastelijat, jotka luulevat olevansa ammattilaisia, yleensä ovat nuoria ja luulevat itsestään aivan liikoja hevoskuvaajana. Pahimpia ovat nämä, jotka myyvät kuviaan ht.netissä hyvälaatuisina ja halvalla. P*skapuhetta sanon minä. Ensinnäkin kuvat ovat laadultaan sitä, mitä nyt voi parhaimmillaan saada 3 megapikselin kamerakännykällä, vaikka kuvat ovat aivan varmasti otettu tätä hieman paremmalla koneella. Toiseksi hevoset ovat epämuodostuneita ja seisovat huonosti tai muuten ovat epäedustavia. Kaikki nämä virheet vielä menisivät, jos kuvia jaettasiin ilmaiseksi/oikeasti halvalla, kun kerran niin otsikoissa asti jo mainostetaan. Itse erehdyin ostamaan kaksi hieman ei-niin-edustavaa kuvaa ja palkaksi pydettiin kahta 4-polven sukuselvitystä! Että kiitos, ei kiitos sanon minä. Nyt loppuu kuvien ostaminen, jos jotain enää ostan, ostan sen varmasti luotettavalta henkilöltä, joka on päässyt jo 12-ikävuoden yli ja ymmärtää jotain kuviensa ja rahan päälle.

Harvinaisille roduille luojan kiitos löydän kuvat flikcristä, Bob Langrishilta tai ulkomaalaisilta farmeilta. Se on jo tarpeeksi hirveää, että joutuu näiden suomiponien kanssa palkkojen kanssa märehtimään.